Suomessa parhaillaan käytävä maalisvaalien eduskuntavaalitaistelu käydään monen puolueen osalta kahleita kantaen. Suuret eduskuntapuolueet kokoomus, SDP ja Suomen keskusta ovat valtioneuvoston ja yle:n päätösten avulla ylivertaisessa asemassa muihin puolueisiin nähden.
Valtioneuvoston ja yle:n päätöksestä keskittää yle:n kautta tuleva vaaliohjelma kolmen mainitun puolueen keskinäiseksi nahjailevaksi keskusteluksi, joihin keskusteluihin esim. eduskunnan ulkopuolisilta puolueilta on pääsy kokonaan estetty.
Itsenäisyyspuolue on ollut pakotettu tekemään asiasta poliisitutkintapyynnön. On selvästi aihetta epäillä, että Suomen perustuslakia on EU-mielisen valtaeliitin toimesta jälleen kerran rikottu.
Toivottavasti tällä kertaa laki koskee myös EU-valtaa tukevia vallankaitsijoitakin ja tähän maahan voidaan vähitellen palauttaa usko oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen.
sunnuntai 18. helmikuuta 2007
sunnuntai 14. tammikuuta 2007
Puuttuuko EU-Suomesta riippumaton media?
Oma lukunsa avoimuuskeskustelussa on valtamedian suhtautuminen maassa oleviin todellisiin oppositiovoimiin. Suomessa oppositiona on pidetty niitä eduskuntapuolueita, jotka eivät kuulu hallitukseen. Mutta esim. kolmen suurimman puolueen harjoittaman politiikan samankaltaisuus asettaa perusteltuja epäilyksiä sille, että voidaanko niitä pitää toisilleen oppositiopuolueina siinä jo tutuksi tulleessa asetelmassa, jossa kaksi niistä on vuorollaan hallituksessa ja yksi on puolestaan "lihomassa" teennäisenä oppositiopuolueena.
Jos suomalaisesta nykypolitiikasta haluaa hakea selkeää jakolinjaa, näkisin sellaiseksi suhtautumisen Euroopan unioniin. Eduskunnasta viimeksi mainittua jakolinjaa on vaikea löytää, mutta kansalaismielipiteestä mainittu jakolinja tulee kyllä varsin selvästi esille.
Miksi tämä jakolinja ei sitten näy eduskunnan voimasuhteissa on kysymys, johon tulisi löytää vastaus. Vastaus voisi kenties löytyä median kyvystä vaikuttaa kansalaismielipiteeseen erityisesti vaalien alla. Toinen vaikuttajataho on luonnollisesti eduskunta itse, joka pitää huolen siitä, että on jakamansa puoletuen turvin ylivertaisessa asemassa omilla varoillaan vaaleja käyvien eduskunnan ulkopuolisten puolueiden suhteen.
Erityisen tärkeänä näen sen, että meillä ns. riippumattomat julkaisut suhtautuisivat kaikkiin rekisteröityihin puolueisiin täysin tasapuolisesti. Tässä suhteessa olen ollut havaitsevinani parantamisen varaa. Vähimmäisvaatimuksena voitaneen pitä sitä, että myös pienen puolueen tekemisten yhteydessä painetaan puolueen nimi näkyviin. Räikein esimerkki on Helsingin Sanomien menettely kirjata Itsenäisyyspuolueen kolmiviikkoinen mielenilmaus eduskuntatalon edessä EU:n perustuslain ratifiointia vastaan erään järjestön järjestämäksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000449&posting=22000000022715267
Jos suomalaisesta nykypolitiikasta haluaa hakea selkeää jakolinjaa, näkisin sellaiseksi suhtautumisen Euroopan unioniin. Eduskunnasta viimeksi mainittua jakolinjaa on vaikea löytää, mutta kansalaismielipiteestä mainittu jakolinja tulee kyllä varsin selvästi esille.
Miksi tämä jakolinja ei sitten näy eduskunnan voimasuhteissa on kysymys, johon tulisi löytää vastaus. Vastaus voisi kenties löytyä median kyvystä vaikuttaa kansalaismielipiteeseen erityisesti vaalien alla. Toinen vaikuttajataho on luonnollisesti eduskunta itse, joka pitää huolen siitä, että on jakamansa puoletuen turvin ylivertaisessa asemassa omilla varoillaan vaaleja käyvien eduskunnan ulkopuolisten puolueiden suhteen.
Erityisen tärkeänä näen sen, että meillä ns. riippumattomat julkaisut suhtautuisivat kaikkiin rekisteröityihin puolueisiin täysin tasapuolisesti. Tässä suhteessa olen ollut havaitsevinani parantamisen varaa. Vähimmäisvaatimuksena voitaneen pitä sitä, että myös pienen puolueen tekemisten yhteydessä painetaan puolueen nimi näkyviin. Räikein esimerkki on Helsingin Sanomien menettely kirjata Itsenäisyyspuolueen kolmiviikkoinen mielenilmaus eduskuntatalon edessä EU:n perustuslain ratifiointia vastaan erään järjestön järjestämäksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000449&posting=22000000022715267
lauantai 6. tammikuuta 2007
EU-liitos oli sittenkin vaalivilppi

EU-liitos Suomen eduskunnan 18.11.1994 päätöksellä perustui lopulta harkittuun vaalivilppiin. Itse asiassa päätös liittymisestä Euroopan Unioniin tehtiin paljastuneiden dokumenttien perusteella jo aikoja ennen Suomessa syksyllä järjestettyä neuvoa-antavaa kansanäänestystä.
Olisikin erittäin toivottavaa, että tämä koottu tietoaineisto julkaistaisiin laajemmin ennen tulevia maalisvaaleja, joiden varsinainen äänestyspäivä on 18.3.2007.
Kyse on kovan luokan ratkaisusta ei sen vähemmästä eikä enemmästä kuin vallan kolmijaon (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan) luovuttamisesta maan rajojen ulkopuolelle.
Vallan kolmijako tarkoittaa sitä, että eduskunta kansan vallan valitsemana korkeimpana elimenä päättää maan asioista, sekä sitä, että Suomen oikeusjärjerjestelmä on riippumaton.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)